Vahingonkorvausvaatimukset
Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.05.2025
Vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä päättäminen on pääsääntöisesti yhtiökokouksen asia. Hallituksella on kuitenkin oikeus päättää korvauskanteen nostamisesta silloin, kun kyse on rangaistavaan tekoon perustuvasta korvauskanteesta.
Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä ei vapauta vastuuvelvollista korvausvastuusta. Myönnetystä vastuuvapaudesta huolimatta korvauskanne voidaan nostaa, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja vaatimuksen perusteena olevista toimista tai päätöksestä.
Muu kuin rangaistavaan tekoon perustuva korvauskanne on nostettava uuden asunto-osakeyhtiölain 24-luvun 10.1 §:n nojalla kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.
Edellisestä poiketen on korvauskanne nostettava viimeistään
- hallituksen jäsentä, isännöitsijää tai yhtiötä vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä lukien, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai toimenpiteeseen ryhdyttiin tai laiminlyönti tehtiin;
- tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa vastaan viiden vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, lausunto tai todistus esitettiin sekä
- osakkeenomistajaa tai yhtiökokouksen puheenjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Neljän kohdan lakikatsaus: näin 2025 vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen
Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
Taloyhtiön suunnitelmallinen taloudenhoito - Miksi maksamme vastikkeita?
Taloyhtiöt ovat osakeyhtiöitä, joiden taloudenhoitoa leimaa pitkälti se, ettei toiminnalla tavoitella voittoa. Voiton tavoittelun sijaan taloyhtiöiden tavoitteena on tarjota osakkailleen ja asukkailleen turvallista, terveellistä ja viihtyisää asumista sekä ylläpitää ja lisätä osakkeiden arvoa.Taloyhtiön taloudenhoidon toimintaperiaatteena on se, että yhtiö perii osakkailtaan vastikkeita käytettäväksi kiinteistön kunnostamiseen ja ylläpitoon.
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari
Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.
Asunto-osakeyhtiössä ilmenevä epätietoisuus remonttien vastuiden jakautumisesta
Asunto-osakeyhtiössä ilmenee varsin usein epätietoisuutta siitä, kuuluuko huoneistoissa, ja erityisesti niiden kosteissa tiloissa, tehtyjen remonttien kustannukset taloyhtiölle vai osakkaalle tai osittain kummallekin.
Luetuimmat
Uusimmat